sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

I must have been out of my mind..

Ihan ihme viikonloppu ollu kyllä jotenki. + Tänäänki tuli aamulla sellanen tunne et onks tää blogikaan totta? Alotinko mä ihan tosissani uuden blogin ja vielä avoimemmalla linjala? ;o jep.. näin pääs käymään :D Mut ei kyllä kaduta onneks ainakaan vielä ^^

  Otsikolla viittasinkin siis tähän bloggailuun ja eilis illan kohtaamiseen naapurin "narkkarikaverin" kanssa.. (joo eihän näin sais sanoo ku kuitenkaa loppupeleissä tunne kyseistä ihmistä melkeen ollenkaa, mut hyvin todennäkösesti pitää niin paikkansa..)
  Olin siis menossa miestäni vastaan kun näin että tää kyseinen henkilö on taas rappumme ulko-oven lähellä "kytiksellä".. hidastin askeleitani ja mietin jo hetken että menenkin ulos takaoven kautta, sillä kyseistä herraa ei saa kuulemma päästää rappuumme ollenkaan (ymmärtäähän sen, kun ennenkin rikkonut paikkoja ja häiriköinyt jne.) mutta jotenkin se näytti niin surulliselta ja säälittävältä kun se kykki siinä oven edessä et mun sydän vaan helty ja mun oli ihan pakko mennä ulos etuovesta ja päästää se samalla sisään. Eka se ei ees tajunnu et oon päästämässä sen, mut ku hetken siinä seisoin pitämässä ovea auki ni tajus yskän ja meni sisään.. KIITTI jopa mennessään.. aww :) (ei ne kaikki suhteet oo aina niin helppoja ja tän kyseisen tapauksen lapsiki asuu siinä meijän rapussa, ni kyl mun mielest kaikille pitää antaa uus mahollisuus, siksi siis päästin sen sisään) Aattelin jo hetken kun siinä sitten kävelin sitä miestäni vastaan, että oli varmaan kyllä taas suuri virhe ja palatessani paikat olis jo vähintäänki paskana ja tasanen huuto kuuluis, mutta ei.. Se poistu ihan ite sieltä melko äkkiä, sillä se tuli mua ja mun miestä vastaan jo hetken kuluttua (en siis menny ku parin talon päähän sitä miestäni vastaan, joten ei siinä kauaa kulunut). Mut ihan aikuisten oikeesti.. ei ollu kyllä siltikään kovin fiksu teko.. ehkä? En tiiä mikä muhun iski sillon :D Kai mä vaan oon niin sinisilmänen et uskon siihen et ihmiset on pohjimmiltaan kaikki ihan kilttejä jne... :D no joo, mut hyvin meni onneks kaikki sillä kertaa :)

Kyllähän se juhannuskokko pitää olla ;)

Sitte taas asiasta poron sarveen tai ainaki jonnekki ihan yhtä fiksuun.. Kattelin tänää nimittäin Hullujen Päivien sitä paksua "pikku esitettä" tai mikä ikinä onkaan? :DD Ja bongasin sieltä sen osuuden mis on ne kaikki veneet ja paljut jne.. nää isommat jutskat mitä niil on myynnissä ja siellähän oli sitte mm. kajakki ja mönkijä joita rupesin ihan tosissani miettii et pitäiskö ostaa jompikumpi :D olis vähän siistii leikkii niil kesäl mökil ! Tästä ajatuksesta inspiroituneena lähdin selailemaan viime juhannuksen kuvia ja ai että ku tuli taas ikävä kesää ja mökkeilyä, joten oli nyt pakko laittaa tännekki muutama kuvatus herättämään teillekkin ne mökkeilyhimot ;D hah.




 
Mun rakkain rantatuoli <3
Ei oo kyl mitää parempaa ku päästä mökille kauas kaikesta työstä ja kaupungin ahdistavasta ilmapiiristä. Ei tarvii stressaa datailuja eikä kyllä mitää muutakaa. Saa maata auringossa vaikka koko päivän ja se ihana tuuli mikä järveltä tulee kuumana päivänä <3 

Toivottavasti vaan tänä kesänäki kerkee mökkeilee.. edes sillon juhannuksena.


Grillailu kuuluu kesään!

..ja vaik en mikään makkaraihminen olekkaan (enkä oikee lihakaan)  niin kyllä kesällä pitää grillaillakkin, et pääsee oikeesee fiiliksee :D

Kesäset uintihetket :) (Kuvassa en ole minä, mutta mun ottama kyllä..)

 Palleroinenki pääsee taas uiskentelemaan järveen.. <3

Näitä ei tosin oo yhtään ikävä..

Mut nyt ei voi kyllä muistella enempää kesää, tai iskee taas joku hulluus ja lähden vielä koiran kanssa puoliks alasti lenkille, vaik säät ei ehkä ookkaan vielä ihan sellaset :D (tekis nimittäin oikeesti mieli nyt lähtee tonne ulos kävelemään ja nauttimaan auringosta.. ja mieluiten niissä shortseissa ja t-paidassa, mut vielä ei ihan tarkene ;/ ) Joo mut nyt tää tytsy lähtee kyllä nautiskelemaan viikonlopun jämistä leffan merkeissä.

No okei.. loppukevennykseks viel tämmöne.. :DD

Ei elämäst selvii jos ei muista vetää positiivisel ajatuksel alust loppuu ;)


hehee


xoxo -Roxanne<3

3 kommenttia:

  1. Ite oon kans samanlainen et haluun uskoa ihmisistä aina hyvää ja toivon vaan et kaikki olis ikuisestionnelisia ja jeejee. Noh välillähän se kostautuu, mut mitä ittelleen voi.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinpä ja mokistaan voi oppia! Mä ainaki oon oppinu, joten miks ei muutki vois ^^ :)

      Poista

Kaikki kommentit ovat tervetulleita, joten eikun vaan kommentoimaan! ^^